RIEKKO eli metsäkana on kanalintu, joka tykkää asustella pohjoisessa: Pohjoi-Eurooppa, -Aasia ja -Amerikka on tämän kanan koti. Suomessakin riekon tapaa todennäköisemmin Lapissa, mutta kausiluontoisesti niitä voi tavata runsaasti myös Tampereen korkeudella. Kuitenkin Etelä-Suomessa ne ovat harvinaisia vieraita. Riekko on paikkalintu, tarkoittaen että se viihtyy samassa ympäristössä läpi vuoden. Ainoastaan Lapissa riekko siirtyy tunturikoivikoista alemmas laaksoihin, jossa ruokaa on helpompi hankkia. Pakkasöinä riekko kaivaa lumeen onkalon, jota kutsutaan kiepiksi. Riekko viihtyy niin kuusi- ja mäntymetsissä ja ikikuusikoissa kuin soiden reunamilla ja hakkuuaukeilla. Sopeutuvaisuudestaan huolimatta, riekon kannat ovat olleet laskussa ja se luokitellaan silmälläpidettäviin lajeihin. Riekkoa on muiden metsäkanojen tapaan riistalintu ja sitä on luvallista pyytää ansoilla pohjoisissa maakunnissa.
Ulkonäöltään riekko sekoitetaan helposti sen sukulaiseensa kiirunan (ainakin tämmöinen vähemmän kokenut "lintubloggarille"). Lintujen erottaminen ulkonäön perusteella on konkarillekin haasteellista, joten havaintopaikka on varmempi keino: tunturipaljakan pensasrajan alapuolella esiintyvät ovat riekkoja kun taas ylempänä havaitut kiirunoita. Äänetkin ovat hiema erilaisia: riekko vs. kiiruna.
Riekkoa voi olla vaikea tunnistaa - kiirunaan sekoittamisen lisäksi - sen kamenleonttisuutensa takia: vuoden aikana riekkokoiraalla on neljä ja naaraalla kolme eri pukua! Kesällä uros riekko on ruskeankirjava ja mustatäpläinen ja naaras ruosteenkeltainen ja mustan kirjava. Molempien siipien alapinnat ja vatsa ovat valkoiset. Talvella molemmat ovat kokonaan valkoisia, lukuunottamatta mustia pyrstösulkia. Talvella riekkokoiraalla on punainen heltta. Koivet ovat molemmilla kauttaltaan höyhenenpeitossa ja vain harmaansävyiset kynnet ovat paljaat. Riekon nokka on musta ja silmän värikalvo tummanruskea.
Kooltaan riekko on keskikokoinen kanalintu. Pituutta löytyy 35-43 cm ja painoa 480 - 800 g. Koiras on hieman naarasta kookkaampi. Siipien kärkiväli on 55-66 cm.
Pesän riekko tekee maahan. Riekko kuopii maata, joka on useinmiten suon laidassa, kannon tai mättään kupeella. Myös pienen puun tai pensaan juuri sopii suojaisan ja turvallisen pesän tekoon. Riekkonaaras muniin touko-kesäkuussa noin 6-14 munaa ja hautoo niitä 20-27 päivää. Poikaset ovat pesäpakoisia tarkoittaen että ne lähtevät pesästä nopeasti pois. Poikaset ovat lentokykyisiä noin 5-15 vrk päästä.
Riekon ravinto on moipuolinen ja vaihteleekin iän ja vuodenajan mukaan. Kesällä kelpaavat versot, kasvien silmut ja puhkeavat lehdet. Syyskesällä sen ravintoon kuuluu myös marjat. Talvella riekko syö pääasiallisesti koivujen ja pajujen silmuja, koivujen urvuja ja ohuita oksia. Poikasena riekko syö hyönteisiä (mm.hyttyset ja sääkset). Siirtyminen kasvisravintoon tapahtuu lentokyvyn kehittymisen yhteydessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti