TAVI sorsa on Suomen sorsista pienein ja toiseksi yleisin (sinisorsan jälkeen). Pituutta on 35-40 cm ja painoa 250-350g. Siipien kärkiväli 53-59 cm.
Tämän sorsalajin uros jää helposti mieleen: pää on punaruksea, jonka sivuilla on leveä, taaksepäin kapeneva keltareunainen vihreä alue. Yläpuoli ja kylki on harmaa. Kyljessä on valkoinen vaakasuora juova. Peräosassa on mustareunaiset kirkkaankeltaiset laikut.
"Minä olen naarastavi" |
"Minä puolestaan heinätavi" |
Taviin voi törmätä Euroopan keski- ja pohjoisosissa, Aasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Talvihtimisaikana tavia esiintyy myös Etelä-Euroopassa, Afrikassa, Lähi-idässä, Etelä- ja Itä-Aasiassa, Pohjois-Amerikan eteläosissa sekä Väli-Ameriikassa. Levinneisyys on siis laaja ja laji onkin luokiteltu elinvoimaiseksi.
Suomessa tavi on levittäytynyt koko maahan, aivan pohjoisinta Lappia myöten, jossa sen kanta on tiheimmillään. Etelään tavi muuttaa jo elokuussa, jolloin ne muuttavat Länsi- ja Lounas-Eurooppaan sekä Pohjois-Afrikkaan. Muutamat yksilöt talvehtivat maan eteläsosissa. Kevätmuutto tapahtuu huhtikuun lopulla.
Tavi pesii lähes kaikenlaisissa vesistöissä kuten metsien järvissä, erinäköisissä lammeissa, joissa ja merenrannikoilla. Yleensä tavia ei kuitenkaan näy kaikkein karuimmissa vesistöissä eikä ulkosaaristossa. Pesän tavi tekee suojaiseen paikkaan heinästä ja untuvasta ja se on yleensä kaukana vedest metsän tai pensaiden suojassa. Muniminen tapahtuu toukokuussa, jolloin naaras munii noin 7-10 munaa. Hautominen kestää 21-27 vrk. Hetikuoriuduttuaan poikaset lähtevät emon mukana uimaan ja jo 6 viikon ikäisinä poikaset oppivat lentämään ja etsivät ravintonsa itse.
ja muut pieneläimet.
Ääneltään tavin koiras on helpompi tunnistaa.. Naaran ääni on sinisorsamaista "rääkätystä".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti