Kuikkia tapaa joka puolella Suomea, mutta enimmäkseen vesistöjen äärellä. Kuikan elinympäristö nimittäin on kirkkaat selkävedet sekä merenlahdet (Euraasia/Alaska). Maaperällä kuikka viihtyy ainoastaan pesimäaikaan. Lajille onkin kehittynyt hyvin takana olevat jalat, joilla pääsee lujaa vedessä mutta hitaasti maalla. Toinen ominainen piirre on lentoon nousu: lentoon päästääkseen kuikka tarvitsee n. 50 -200 metrin pituisen vesialueen tai n. 1 km pituisen avoimen maaston.
Vesissä viihtymisen takia kuokka lentää talveksi Mustallemerellä sekä Välimeren itäosiin. Lähtö tapahtuu elo-marraskuussa ja paluu (Suomeen) huhti-toukokuussa. Mielenkiintoinen fakta onkin se, että 60% kaikista EU-alueen kuikista pesii Suomessa - kesällä täällä on mainiot vesistöt! (=Kuikka rakentaa pesänsä aivan vesirajan läheisyyteen kasveista. Yleensä kuikka munii vain kaksi munaa, joita haudotaan kuukauden ajan. Kuoriutumisen jälkeen siirrytään veteen, jossa poikasia hoidetaan noin 9 viikon ajan. Lentokyvyn saavutettuaan nuoret kuikat itsenäistyvät.
Ravinnokseen kuikka nauttii kaloja (ahven, salakka, särki) sekä jonkun verran myös äyriäisiä, nilviäisiä (simpukka) ja hyönteistoukkia. Kaloja kuikka pyydystää vedenalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti