AVES CARDUELIS CARDUELIS

Kauniin ulkonäönsä vuoksi tikli on ollut yksi suosituimmista häkkilinnuista

TIKLI. Tämä minulle täysin uusi laji on peippolintujen heimoon. Pituutta löytyy vain noin 12-14 cm ja painoa vaivaiset 15-19 g! Ulkonäöltään tikli tosin poikkeaa monesta muusta linnusta. Tällä varsin erikoisen näköisellä linnulla on nimittäin punaiset "kasvot", muuten mustavalkoinen pää, ruskea-valkoinen vartalo ja siivet kelta-musta-valkoiset. Kunnon sateenkaari siis! Tunnusomaista on erityisesti siivissä kulkeva kirkkaankeltainen juova. Pyrstösulkien kärjissä on myös erikoisia valkoisia kärkitäpliä. Jalat ovat ruskeat ja nokka (tummakärkisesti) punertavanharmaa. Silmien värikalvo on tummanruskea. Naaraat ova jonkin verran uroksia vaatimattomampia ja nuorelta tikliltä puuttuu päästä kirkkaat värit (ruskeaviiruinen). Kaikilla tikleillä on sulkasato elo-lokakuussa, jolloin täyskasvuisilla tikleillä vaihtuu kaikki sulat.

Pesän tikli rakentaa korkealle puuhun (5-15 m) tai pensaaseen; tavoitteena olla kätkössä. Kuppimainen pesä on voitu rakentaa juurista, jäkälistä, langanpätkistä, hämähäkinseiteistä yms. ja vuorattu kasvivillalla, jouhilla tai sammalilla. Muninta tapahtuu huhti-toukokuussa ja niitä on yleensä 4-6 kappaletta. Vain naaras hautoo noin 11-13 vrk ja kuoriutumisen jälkeen emo ruokkii poikasia noin kaksi viikkoa. Tikli pesii yleensä pari kertaa kesässä. Poikaset viihtyvät pesässä noin 12-16 vrk.


Ravinnoksi tikleille kelpaa hyvin erilaisten kasvien siemet kuten ohdakkeiden, takiaisten ja voikukan. Erityistä herkkua ovat kuitenkin karhiaisten siemenet, joiden latinankielisen nimen mukaan tikli onkin saanut nimensä. Talviaikaan sille maistuvat myös puiden siemenet kuten koivun, lepän ja mannyn siemenet sekä silmut. Lintulaudoilta se rohmuaa auringonkukansiemeniä. Poikasille syötetään hyönteisiä ja kuvussa pehmenneitiä sieminiä.

Pesimäaikaan tiklejä voi bongata puistoissa, puu- ja hedelmätarhoissa sekä metsien lähellä olevilta joutomailta. Tikliä leikillisesti kutsutaankin kulttuurilinnuksi. Pesimäajan ulkopoulella tiklit parveilevat pelloilla jopa 100 yksilön parveissa. Talvella tiklien on huomattu yhä useimmin viihtyvän lintulaudoilla. Suomessa tikli viihtyy Etelä-Suomessa ja ulottuu aina Pohjois-Pohjanmaalle ja -Karjalaan saakka. Levinnäisyys tosin pohjoisemmassa on hyvin vaihtelevaa. Laajemmassa mittakaavassa tiklejä esiintyy koko Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Osa Suomen tikleitä muuttavat loka-marraskuussa Etelä-Skandinaviasta Keski-Eurooppaan. Kevätmuutto tapahtuu maalis-huhtikuussa.

Tiklin on saanut nimensä iloisesta "tiklitt" äänestään.